Image
Islantilainen villapaita – pitihän se kokeilla

Koko Suomi hypettää nyt islantilaisesta villapaidasta. Niin vasemmalla kuin oikeallakin vastaan kävelee näitä ihania klassikko-villapaitoja, jotka joku on juuri omin käsin neulonut. Jopa niinkin monta paitaa on tämän vuoden aikana Suomessa neulottu, että lehdissä kerrotaan, kuinka Islannin lankatehtaalta loppuivat langat kesken! Itse päätin neuloa villapaidan suomalaisista langoista. Suomenlampaan villa on myös erinomaista laadultaan, eikä yhtä kutittavaa kuin islanninlampaan villa.

 

Olen tehnyt aikaisemmin kaksi villapaitaa, molemmat kirjoneuleita. Nyt halusin käyttää isompaa puikkokokoa, koska islantilaispaitojen kuviointiin se mielestäni sopii hyvin. Etsiskelin netistä ohjeita, joita sitten vähän muokkasin.

Tätä paitaa oli tosi mukava tehdä

Käytin lankoina Pirtin kehräämön villalankaa ja -hahtuvaa, sävyinä lampaan omat luontaiset valkeat ja ruskeat. Tehostevärinä toisen valmistajan turkoosinsinistä. Hahtuvalanka tekee paidasta tosi pehmeän ja lämpimän.

Kuviointien kohdalla pitää aina yrittää keskittyä neulomaan niin, ettei paita liikaa kiristy. Jonkin verran on mahdollista venyttää jälkikäteenkin hieman, etenkin jos neuleen kastelee.

 

Tosi pöhkö virhe

Ensin neuloin hihat ja sitten vartalon, alhaalta ylöspäin (toinen tyyli on aloittaa kaula-aukosta). Kun oli aika yhdistää hihat vartaloon kainaloiden kohdalta, tein virheen enkä muistanut jättää kainalon kohdalta silmukoita sivuun. Sen takia kävi niin, että yläosasta tuli ihan hervottoman leveä ja hassu. Jotenkin onnistuin olemaan niin höhlä, että en edes huomannut virhettä ennen kuin olin neulonut jo näin pitkälle, kuin kuvasta näkyy.

 

Ihan käsittämättömän pöhkö virhe!

Ei siinä auta muu kuin purkaa, ja kiinnittää hihat oikein (niin että kainaloiden kohdalla jättää silmukoita omalle erilliselle langalle odottamaan päättelyä). Oikeastaan se ei harmittanut ollenkaan, koska neulominen on niin mukavaa, ja joskus tulee sellainen haikea olo, että voi ei, joko tämä tuli valmiiksi. Niin nyt sain vähän lisäaikaa! Sitä paitsi en ollut täysin tyytyväinen kuvioinnin värivalintoihin, joten pääsinpä korjaamaan nekin.

 

Toisella yrittämällä onnistuin, mutta myönnän, että tein taas virheen kaula-aukon kohdalla (saman virheen, jonka tein kahden ensimmäisen villapaitani kanssa myös), eli lopetin kaula-aukon resorin neulomisen liian pian. Puikoilla se aina näyttää pienemmältä, kuin mitä se oikeasti on! No tämäkään ei ole iso ongelma, otin silmukat vain takaisin puikoille ja jatkoin kaula-resorin neulomista, kunnes siitä tuli oikean kokoinen.

 

Uusi kainaloratkaisu

En löytänyt mistään tietoa kuinka villapaidan kainalot kuuluu päätellä. Ohjeessa neuvottiin jättämään 10 silmukkaa langalle odottamaan ja lopuksi viimeistelemään ne. Mitä se viimeistely sitten on? Jos olisin vain päätellyt silmukat kiinni hihaan siitä samasta kohdasta, niin se olisi tuntunut siltä, ettei hihalle oikein jäisi liikkumavaraa. Niinpä päätin virkata tuohon kohtaan ympyrän! Nyt kun nostan kädet ylös, niin paita ei nouse rinnan kohdalta, vaan hihoilla on hyvä liikkuvuus. Alun perin ajatukseni oli leikata tämä paita valmistuttuaan edestä auki, jotta voisin laittaa vetoketjun. En kuitenkaan raaskinut!

 


KAISU KULMALA
Kaisu Kulmala
KAISU KULMALA

Gopalan fudgen keitosta, maatilan arjesta, mehiläistarhauksesta sekä markkina-retkistä kirjoitteleepi Kaisu Kulmala.

Kategoriat